lauantai 28. tammikuuta 2012

Tu fais pas la gueule?

Heippa! Lienee aika päivitellä kuulumisia, tähän viikkoon onkin mahtunut taas kaikenlaista äksöniä :) Maanantaina minulla oli ainoastaan yksi luento, ranska-englanti-käännökset, sillä iltapäivän Langue et littérature medievales- luento oli peruttu opettajan poissaolon takia. Voi harmi! :D Lisäksi kävin kurssikirjaostoksilla Gambetan raitiovaunupysäkin välittömässä läheisyydessä olevassa, valtavassa Mollat-kirjakaupassa. Illalla kävimme Biankan kanssa fitness-tunnilla, ja tiistaina puolestaan uskaltauduin kokeilemaan joogaa. Se oli, noh, aika rauhallista. Opettaja, iäkkäänpuoleinen naishenkilö, puhui paljon, enkä oikein ymmärtänyt hänen ohjeitaan. Ne harvat liikkeet, joita teimme, eivät tuntuneet tehokkailta: enimmäkseen makoilimme matoilla ja venyttelimme vähän. Tunnin lopuksi teimme erään hassun hengitysharjoituksen ja lausuimme kolme kertaa rentouttavan "ommmm"- tavun. Toivottavasti ensi viikolla teemme jotain edes vähän räväkämpää, vaikka joogaa tunnetusti harvemmin kuvataankin tuolla adjektiivilla.

Keskiviikkona minulla oli taas vähän pidempi luentorupeama, kuusi tuntia. Niin, piti vielä kirjoittamani tiistaista, että kävin myös lataamassa bussikortin Quinconcesin spårapysäkillä olevassa toimistossa. Alle 25-vuotiaat voivat ostaa 8 eurolla viikon matkat, kuukausikortti maksaa 28 euroa. Kortin saa kyseisestä toimistosta, kun ottaa mukaan passikuvan ja maksaa haluamansa matkat. Kortti käy sekä raitiovaunussa, että bussissa. Kuukausikortti vaan on siitä pöljä, että se ei ole voimassa kolmeakymmentä päivää, vaan nimen omaan kuun ensimmäisestä päivästä viimeiseen. Siksi minäkin olen huristellut tammikuussa noilla viikon lipuilla, kun ne tulevat kuukausilippua edullisemmaksi - saavuinhan Bordeauxiin vasta 9. päivä. Raitiovaunut ovat kuitenkin todella kätevä tapa liikkua Bordeauxissa, ja ne ovat siistejä ja tilavia. Yksi miinus tulee siitä, että ne lakkaavat liikennöimästä ihan liian aikaisin eli noin puolen yön aikaan. Torstaina ja viikonloppuna ne ajavat hieman pidempään.
Tästä pääsemmekin aasinsiltaa keskiviikon baari-iltaan, jolloin jouduimme turvautumaan kaupunkipyöriin. Kävimme Biankan, Annan ja erään ranskalaisen Nicolaksen kanssa tuopilla ja ihailemassa Garonne-jokea ja sen varrella olevia ihania mosaiikkilamppuja. Viimeinen raitiovaunu oli kuitenkin jo mennyt, eikä "meille päin" menevä yöbussi kulje kuin torstaista lauantaihin. Ratkaisuna marssimme St. Nicolaksen kaduille ja lainasimme CUB-kaupunkipyörät 200 euron katevarausta vastaan. Käytännössä lainaus tehdään näpyttelemällä muutamia numeroita ja hakkaamalla automaatin oui-non- ja valider- painikkeita. Sitten syötetään kortti, valitaan pyörä ja voilà!, irrotetaan se lukitusta telineestään. Pyörät ovat hyväkuntoisia ja niissä on valot, kori, kolme vaihdetta ja kaksi käsijarrua. Hirveästi ne kyllä rämisevät töyssyjä ylitettäessä, mutta viis siitä, hauskaa oli kuitenkin! Pyörät tuli palauttaa 24 tunnin kuluessa, joten torstaiaamuna, huimilla kolmen tunnin yöunilla virkistäytyneenä huristin yliopistolle ja jätin fillarin Montaignen pyörätelineisiin. Sitten jatkoin luennoille, joita torstainakin oli kuuden tunnin verran. Kurkkuni oli hieman kipeä, sillä illat ovat vielä viileitä, mutta päätin kuitenkin mennä fitness-tunnille. Onneksi päätin, oli nimittäin mukava ja tehokas rupeama, ja olokin parani.

Eilen perjantaina minulla oli vain kolme tuntia luentoja, ensin italia-ranska-käännökset ja sitten jonkilainen italian suullisia taitoja harjoittava kurssi (sisältö jäi vielä vähän epäselväksi, sillä tunti kului erään opiskelijan pitämään esitykseen slovenialaisesta sokeasta valokuvaajasta sekä teknisten ongelmien kanssa painimiseen). Iltapäivällä kävimme Carlijnin ja Biankan kanssa Ikeassa ja Auchanissa, ja illalla käytyäni kotona suihkussa tapasimme uudelleen oluen merkeissä. Victoirella olevasta Saint Aubin- baarista saa muuten hyvää, makusiirapilla ryyditettyä kaljaa! Näimme Carlijnin kavereita Romainia ja Florentia ja törmäsimme myös Nicolakseen ja tämän posseen. Viihdyimme sen verran myöhään rimpsalla, että pyörien lainaus oli taas paikallaan. Ajaminen oli kivaa, mutta joku hullu heitti meitä erään talon ikkunasta lasipullolla :'D Onneksi ei osunut! Muutenkin matkalla oli kaikenlaisia kummajaisia, jotka yrittivät pelotella meitä kolmea mademoisellea juoksemalla huutaen ja kädet levällään pyöriämme kohti. Hui! Niin, ja nähtiinpä rue Sainte-Cathérinella sellainenkin nuori mies, joka kiskaisi henkseleillä viritetyt housunsa nilkkoihin ja juoksi ympärillämme laulaen jotain espanjaksi. Näin Bordeauxissa!

Lopuksi pitää varmaan selittää vähän tekstin otsikkoa :) Olen ollut hieman käärmeissäni Rodolphelle, sillä hän on pitkin viikkoa tyhjentänyt salaa kahden litran multivitamiini-hedelmäjuomaani, ja ostamani hillopurkkikin on huvennut salaperäisesti. Koska Rodolphe on kuitenkin aina ystävällinen ja kokkailee minulle milloin mitäkin, en ole viitsinyt mainita asiasta. Eilen kuitenkin närkästyin todella, kun hän vei suihkuvuoron nenäni edestä. Muuten ihan sama, mutta minulla sattui olemaan hieman kiire, kun taas Rodolphe oli ollut koko päivän kotona ja olisi siis voinut puunata itsensä ihan mihin aikaan tahansa. Ilmeisesti tyytymättömyyteni paistoi naamasta, sillä eilen ennen uloslähtöäni tyyppi tuli esittämään minulle otsikon kysymyksen. Vastasin, että tietenkään en murjota tai ole leipiintynyt, enkä kyllä enää olekaan. Kärttyisyyteni johtui suurilta osin kiireestä, vähistä yöunista ja vaikeiden käännöstehtävien aiheuttamasta stressistä, tyhjä mehupurkki ja suihkuepisodi kai vain laukaisivat reaktion :)

Täytyy joku päivä käydä ottamassa valokuvia, jotta saan tähän blogiini vähän silmänruokaa. Nyt on kuitenkin korkea aika lopettaa tämä ylipitkäksi rönsyillyt postaus, joten à la semaine prochaine!

lauantai 21. tammikuuta 2012

Opiskelijaelämää

Noniin, tämä viikko onkin sitten ahkerasti käyty luennoilla, kirjastossa, yliopiston ruokalassa, baareissa ja niin edelleen, kuten kunnon opiskelijan kuuluu. Keskiajan kirjallisuus-kurssin lisäksi minulla on liuta italian kursseja (mm. käännöksiä, kirjallisuutta ja taidehistoriaa) sekä luultavasti ensi viikolla vielä englanti-ranska- ja ranska-englanti-käännökset. Taidehistorian opettaja vaikuttaa hieman hajamieliseltä ja pitää kurssinsa ranskaksi, vaikka kyseessä on italian kurssi, ja eräs italialainen opettaja kehuu minulle koko ajan Norjaa, sillä hän ilmeisesti ajattelee, että Norja ja Suomi ovat sama asia, mutta muuten olen ollut tyytyväinen opetukseen. Luennoilla opettajat puhuvat ja opiskelijat kirjoittavat muistiin, kumpikin esittää silloin tällöin kysymyksiä toisilleen. Italian luennoilla olemme tosin päässeet myös puhumaan, mikä on mukavaa vaihtelua. Näin aluksi on ollut hieman hankalaa seurata opetusta, mutta tilanne parantuu päivä päivältä. Lisäksi olen ilokseni päässyt tutustumaan ranskalaisiin kurssikavereihin! He ovat todella ystävällisiä ja kehottavat minua kääntymään puoleensa, jos en ymmärrä jotain tai tarvitsen neuvoja. Ensimmäinen opiskeluviikko sujui siis kaiken kaikkiaan hyvin - katsotaan, mitä seuraava tuo tullessaan!

Torstaina kävimme Biankan kanssa yliopiston järjestämällä fitness-tunnilla. Salin löytäminen tuotti hieman hankaluuksia, mutta pääsimme kuitenkin enemmän tai vähemmän ajoissa paikalle. Tunnilla oli oikein hyvä meininki, ja vaikka osallistujia oli aika paljon, kaikille riitti tilaa. Opiskelijat saavat oikeuden osallistua liikuntatunneille maksamalla 15 euron liikuntamaksun, ja lajivalikoima on todella monipuolinen. Fitneksen lisäksi aion itse mennä ainakin joogaamaan, mutta tarjolla on myös niinkin eksoottisia lajeja kuin nyrkkeilyä, golfia ja kiipeilyä.

Kävin myös torstaina ja perjantaina opiskelijaruokalassa syömässä kurssikavereiden kanssa. Ruokaloita on useampi, mutta Veracruzissa, jossa me kävimme, on tarjolla kaksi eri ateriavaihtoehtoa, joista saa valita mieleisensä. Molemmat sisältävät kuitenkin lihaa/kanaa/kalaa, joten meikäläinen on saanut tyytyä pelkkiin lisukkeisiin, torstaina uunivihanneksiin ja perjantaina kesäkurpitsaviipaleisiin. Onneksi sentään ne ovat olleet lihattomia! Hinta on suht edullinen, noin kolme euroa, kun ottaa pienen salaatin, pääruuan ja jälkiruuan. Jälkiruokana on ollut jogurtteja, vanukkaita ja hedelmiä (näistä saa siis valita yhden). Ruoka on ollut hyvää, mutta jos vähän täytyy valittaa, niin ihmettelen, miksi joka paikkaan pitää tunkea kananmunaa! Se on pahaa ja munantuotanto on epäeettistä. Esimerkiksi noissa alkusalaateissa on ollut molemmilla kerroilla kananmunasiivuja, ja ensimmäisellä viikolla ostamani juustosämpylä oli myös vuorattu noilla pierunhajuisilla kammotuksilla. Hyh! No, maassa maan tavalla ja niin edelleen.

Eilen olimme isolla vaihtariporukalla baarissa. Meitä taisi olla noin neljäkymmentä, ja alkuillasta nautimme oluet place de la Victoirella sijaitsevalla terassilla. Myöhemmin osa porukasta, mm. minä, siirryimme Café des sports-nimiseen kuppilaan, josta poistuin närkästyneenä jäätyäni rahasekaannuksen takia ilman tilaamaani ja maksamaani kahvia. Jouduimme suuren lukumäärämme vuoksi nimittäin tekemään ryhmätilauksen, ja osa juomien nauttijoista sitten jätti laskunsa maksamatta, jolloin muut joutuivat maksamaan enemmän. No, onneksi Victoirella on McDonald's, josta saa todella hyvää kahvia halpaan hintaan, kera ystävällisen palvelun :) (ei varmaan olisi pitänyt kirjoittaa tuota, mutta minkäs minä totuudelle mahdan!)

Nyt taidan siirtyä keittiöön kysymään, tarvitseeko Rodolphe apua ruuanlaitossa, hän nimittäin aikoo taas tehdä yhteisen illallisen. Mukavaa lauantai-iltaa! :)

maanantai 16. tammikuuta 2012

C'est cool!

Viikonloppu tuli ja meni, onneksi ei ollut tylsää! Perjantaina päätimme lähteä lasilliselle Biankan kanssa ja päädyimme viettämään iltaa paikallisten opiskelijoiden kanssa. Bianka on siis kotoisin Unkarista, ja eräs Jeanne oli ollut Budapestissa vaihdossa. Näin nämä kaksi olivat tutustuneet ja kohtasivat nyt uudestaan täällä Bordeauxissa. Menimme jonkun Jeannen kaverin asuntoon, jossa maistelimme olutta ja viiniä ja kuuntelimme musiikkia. Ilta oli oikein mukava, mutta yllätyin siitä, miten hyvin alkoholi ranskalaisille maistui. Kun puolen yön jälkeen lähdimme ulos, ei pari heistä ollut pysyä pystyssä. Kuvittelin, että pienestä pitäen alkoholiin tottuneet ranskalaiset taitaisivat sivistyneen juomisen, mutta ennakkoluuloni romuttuivat täysin. No, mukava huomata, ettemme me suomalaiset ole ainoita :) Ranskalaiset ja mukana ollut saksalainen vaihtari Sascha lähtivät huojumaan baariin, kun taas minä ja Bianka päätimme suhauttaa raitiovaunulla kotiin. Olisin mielelläni mennyt mukaan baariin, mutta se oli sen verran kaukana, etten olisi ehtinyt enää viimeiseen raitiovaunuun. Minulle tarjottiin kyllä ystävällisesti mahdollisuutta nukkua jonkun luona, mutta päätin jättää tarjouksen väliin :)

Lauantaina nukuin pitkään ja kävin tapani mukaan käyskentelemässä lähimaastossa. Illalla kävimme Biankan, erään hollantilaisen Carlijnin sekä Quebeciläisen Arnaudin kanssa elokuvissa katsomassa amerikkalaisen Take shelter- elokuvan. Mukana oli myös eräs italialainen Anna, joka ei osaa juuri lainkaan ranskaa, joten siksi valitsimme englanninkielisen elokuvan. Tekstit olivat sentään ranskaksi! Elokuva oli oikein hyvä ja pidin myös salista, sillä se oli mukavan pieni ja siellä oli sametilla verhotut, pehmeät penkit. Sunnuntaista eli eilisestä en muista juuri mitään, taisin vain käydä kävelyllä ja olla messengerissä. Niin, söimmehän me illallista yhdessä Rodolphen kanssa! Rodolphe on kärsinyt muutaman päivän hammaskivusta ja oli onnensa kukkuloilla, kun annoin hänelle Suomesta roudaamiani buranoita. Keitimme pastaa tomaatilla ja Rodolphe tunki mukaan myös juustoa ja kermaviiliä. "100% végétarien!" hän julisti ylpeänä. No, kai niinkin voi sanoa, vaikka omasta mielestäni maitotuotteet eivät ole kasviksia. Rodolphe on pari kertaa huomauttanut, miten jännää on, että olen kasvissyöjä. Hänen aiemmin tapaamansa kasvissyöjät ovat kuulema todella laihoja ja aliravittuja, mutta minä en ole samaa maata. Minulla on kuulema niin hyvinkehittyneet (lue: lihavat) posket ja kaikkea! :D Se on kuitenkin cool, kuten kaikki Rodolphen mielestä.

Tänään onnistuin jotenkin ihmeen kaupalla pääsemään ensimmäiselle luennolle. Olin valinnut kurssit jo Suomessa, mutta niiden koodit olivat vanhentuneet. Aamulla menin siis kiusaamaan Babaocin väkeä kyselemällä minne minun pitää mennä ja mitä tehdä, ja he yrittivät parhaansa mukaan auttaa. Kurssien etsiminen näytti tuottavan heillekin vaikeuksia, joten vika lienee Bordeaux 3:n sivuissa, ei minussa. Lopulta päädyin hämmentyneenä istumaan Poésie médievale- aiheiselle kurssille, ja vähintään yhtä hämmentyneenä sieltä kahden tunnin kuluttua poistuin. Toiveenani on, että saan tällä kurssilla korvattua Jyu:n Ranskan kielen kehitys- kurssin, mutta saas nähdä. Huomenna olisi vuorossa italian luentoja, joista toivottavasti ymmärrän edes vähän enemmän.

Piti vielä kirjoittamani yliopistosta: kampus ja suurin osa rakennuksistahan ovat rumia kuin kuolema, mutta sali, jossa tämänpäiväinen luentoni oli, oli siisti ja valoisa - pilvisestä säästä huolimatta. Tapaamani opettaja oli erittäin mukava ja kun kerroin, että olen vaihto-opiskelija ja kotoisin Suomesta, hän innostui valtavasti ja kertoi opettaneensa Turussa ja Tampereella. Enpä olisi heti arvannut :)

Nyt jatkan iltaa pyykkäyksen ja patongin syömisen merkeissä (maksoi muuten 33 senttiä supermarketissa). Hauskaa iltaa! :)

torstai 12. tammikuuta 2012

Järjestelyä

Salut! Eilen kävin oikein urakalla shoppailemassa ja nyt huoneeni on huomattavasti kodikkaampi. Hieman Bordeauxin keskustan ulkopuolella on suuri kauppakeskus, jonne pääsin menemällä ensin Bordeauxin keskustaan B-linjan raitiovaunulla, sitten vaihtamalla Quinconcesin pysäkillä raitiovaunuun C Les Aubiersin pysäkille asti ja jatkamalla siitä vielä vähän matkaa bussilla numero 14 pysäkille centre commercial. Paikan päältä löytyy mm. Ikea ja valtava Auchan-hypermarketti, jossa myydään kaikkea: vaatteita, kenkiä, laukkuja, meikkejä, siivousvälineitä, elintarvikkeita, elektroniikkaa... Ikeasta mukaani tarttui fleecehuopa sängynpeitoksi, tuoksukynttilöitä ja niille hieno alusta, iso tyyny, pari tyynynpäällistä, verhot, kasvi ja sille ruukku, henkareita, pöytälamppu ja ripustettava lokerikko vaatteille. Kaikki tämä taisi maksaa yhteensä noin 42 euroa, eli ei paha :) Auchanista puolestaan ostin siivousvälineitä ja kosmetiikkaa, sillä siellä oli huomattavasti laajempi valikoima kuin keskustan parfumerieissä.

Paluumatkalla mukanani oli siis valtava kassillinen tavaraa, ja totta kai minun piti sitten unohtaa reitti kotiin. En voinut edes suunnistaa tuttujen rakennusten mukaan, sillä kaikkialla leijui sumua, enkä voinut nähdä paria kymmentä metriä pidemmälle. Haahuillessani erään liikenneympyrän tuntumassa joku ei-ranskalainen tyttö tuli kysymään, tiesinkö missä täällä lähistöllä olisi apteekki ja koska itse asun ihan apteekin lähellä, lähdimme yhdessä etsimään oikeaa reittiä. Kysyimme eräältä vastaantulijalta neuvoa, ja niin pääsimme perille. Tapaamani tyttö osoittautui Bianka-nimiseksi unkarilaiseksi vaihto-opiskelijaksi, ja näin ihan sattumalta sain ensimmäisen vaihtarikaverini. Illalla kävimme Biankan ja erään toisen, hollantilaisen vaihtarin kanssa teellä Pessacin keskustassa olevassa elokuvateatterissa. Kukin meistä sai oman pienen kannun, johon baarimikko laittoi hautumaan pussin valitsemaamme teetä. Se lämmitti mukavasti kolean ulkoilman kohmettamaa vartaloa :)

Tänään puolestaan kävimme Biankan kanssa täyttelemässä jotain tärkeitä vaihtoon liittyviä lomakkeita International Officessa ja haimme myös opiskelijakortit. Kuulostaa yksinkertaiselta näin kirjoitettuna, mutta oikeasti meillä meni aikaa monta tuntia (joskin itse toimenpiteissä ei kertaakaan kestänyt kauaa, jouduimme vain odottelemaan ja etsimään oikeita paikkoja). Saimme lisäksi sähköpostiosoitteet ja tunnukset yliopiston sivuille. Valitettavasti olen vieläkin hieman, tai no hyvä on, todella pihalla kaikenmaailman lippulappusista ja tunnuksista, toisin sanoen en tiedä, mitä minun pitää milläkin tehdä, mutta toivon viisastuvani mahdollisimman pian. Lopuksi kävimme syömässä leivät yliopiston kahvilassa erään ruotsalais-turkkilaisen vaihtarin kanssa, ja tämän jälkeen tulin kotiin. Siivosin huoneeni niin hyvin kuin pystyin, ja olen kyllä ihan tyytyväinen lopputulokseen :) Auchanista ostamani myrkyt taisivat toimia!

Nyt olen viettänyt aika hyvän tovin koneella, pitäähän minun ottaa kaikki irti internetistä, kun se pienen katkon jälkeen taas toimii. Meseilyn lomassa ilahdutin kuitenkin vuokraisäntääni Rodolphea tarjoamalla illalliseksi suomalaista gourmetia à la Saara: keitettyjä perunoita ja porkkanoita suolalla. Ehkä minua ei tästä lähtien pyydetä enää kokkaamaan, ainakaan mitään suomalaista :)

À la prochaine!

tiistai 10. tammikuuta 2012

Rue du serpent 4

Siinä uusi osoitteeni noin seuraavat 4 kuukautta :) Olin eilisen matkan jälkeen todella väsynyt, joten pyysin talon isännältä internetin salasanan vasta tänään. Nyt onkin hyvin aikaa päivittää kuulumiset, sillä minulla ei ole mitään suunnitelmia tälle illalle.

Matka Helsingistä Bordeauxiin taisi kaiken kaikkiaan kestää noin 12 tuntia, sillä ensin matkustin Kööpenhaminaan ja sieltä jatkoyhteydellä Pariisin, odotin lentokentän juna-asemalla tvg:tä Bordeauxiin neljä tuntia ja itse junamatka kesti reilut 4,5 tuntia. Tarkoituksenani oli tulla Bordeauxiin hyvissä ajoin iltapäivällä - minun olisi vain pitänyt ostaa lippu jollekin Pariisin isoista rautatieasemista ja jatkaa sieltä Bordeauxiin, mutta tomera lipunmyyjä puisteli päätään ja sanoi, että lentoasemalta pääsee suoraankin. Olin jo aiemmin huomannut tämän vaihtoehdon, mutta suora juna tosiaan lähti noin 14:15 ja lento oli perillä jo 10:20. En kuitenkaan jaksanut alkaa vääntää aiheesta, joten ostin lipun (maksoi suolaiset 89 euroa) ja istuin odottamaan. Junamatka meni puoliunessa, tosin valitettavasti samaan vaunuun kanssani oli eksynyt joku ilmavaivoista kärsivä matkustaja, ja niinpä sainkin koko 4,5 tunnin ajan "nauttia" epämiellyttävänhajuisista päästöistä.

Perillä asemalla minua oli vastassa ranskalainen "kummini" Katell, jonka sähköpostiosoitteen sain Bordeauxlaisen opiskelijajärjestö Babaoc:in kautta. Katell opiskelee jotain maatalouteen liittyvää, ja oli juuri pari viikkoa sitten palannut vaihdosta Helsingistä. Hän ajoi minut autollaan uuteen osoitteeseeni, mistä olin erittäin kiitollinen. Talon ulko-ovella meitä oli vastassa uusi vuokraisäntäni Rodolphe, arviolta kolmekymppinen reggaejätkä, joka asuu talossa minun ja neljän muun tyypin kanssa. Talo on lievästi sanottuna boheemi, mutta täällä on kaikki tarpeellinen ja olen tyytyväinen omaan huoneeseeni, joka on iso ja jossa on peili, kirjoituspöytä, tuoli, pari matalampaa pöytää ja vaateteline. Jo ovella meitä tervehti väkevä "yrttien" tuoksu, ja olin jo aikeissa paeta nähdessäni lattialla pyörivät villakoirat ynnä muut sotkut, mutta päätin kuitenkin olla kohtelias ja vääntäytyä rupattelemaan uusien kämppisten kanssa. En valitettavasti muista juuri kenenkään nimeä, mutta eivätköhän ne ajan kuluessa jää päähän :) Katell huristeli tiehensä, kun olimme äkkiä juosseet kadun toisella puolella olevaan, juuri sulkeutumassa olevaan ruokakauppaan ostamaan mandariineja ja vettä. En tiedä, miten usein tapaamme Katellin kanssa, sillä hänen kurssinsa alkavat vasta tammikuun lopussa ja siihen asti hän on töissä, mutta olen kuitenkin kiitollinen hänen tähän asti antamastaankin avusta.

Tänäaamuna heräsin torkutettuani ensin 45 minuuttia, ja lähdin lonnimaan yliopiston infotilaisuuteen. Valitettavasti myöhästyin rutkasti, sillä en meinannut rakkaan avomieheni sanelemista ohjeista huolimatta löytää perille, ja suurin osa infosta menikin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tajusin kuitenkin, että kurssit alkavat vasta ensi maanantaina, joten minun pitää kehitellä itselleni tekemistä täksi viikoksi. Katell lupautui lähtemään jonakin iltana lasilliselle, mutta tarkemmin emme sopineet mitään. Tänään infotilaisuuden jälkeen menin raitiovaunulla Bordeauxin keskustaan ja ostelin shampoota ja muita pesuaineita, joita en viitsinyt raahata mukanani Suomesta (sitä paitsi lentokoneeseen sai tuoda vain 20 kg). Kaupunki on todella kaunis ja melkein toivon, että olisin ottanut asunnon keskustasta... Mutta vain melkein, sillä yliopisto on lähellä nykyistä asuntoani ja vuokrakin on pari sataa pienempi. Kun tulin kotiin, värkkäsimme Rodolphen kanssa netin kuntoon ja hän ehdotti, että me kaikki asukkaat söisimme yhdessä tänäiltana. Minun pitäisi kuulemma valmistaa suomalaista salaattia...

Nyt tekisi mieli vaan mennä nukkumaan, mutta se ei taida käydä päinsä. Rodolphe aikoi myös katsotuttaa meillä jonkun elokuvan, joten ilta ei lopu edes ruokailuun. No, ehkä on vaan hyvä, että on tekemistä, vaikka tuntuukin välillä uuvuttavalta :) Huomenna voisin sitten yrittää etsiä paikallisen Ikean ja ostaa huoneeseeni pöytälampun, kukkia ja ehkäpä verhot!

À plus tard!

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Ennen lähtöä

Olen jo melkein pakannut laukut ja hyvä niin, sillä huomenna klo 6:40 lähden viettämään kevätlukukautta Ranskan Bordeauxiin. Löysin eBookersin kautta edullisen lennon Pariisiin, josta matkustan junalla Bordeauxiin. Hain Erasmus-vaihtoon viime keväänä: täytin yliopiston nettisivuilta löytyvät hakulomakkeet, vein ne amanuenssille ja tämän jälkeen lähetin Ranskaan. Kurssivalinnat tuli tehdä etukäteen, mikä oli hieman hankalaa, sillä en löytänyt kurssitarjotinta mistään. Teinkin valinnat amanuenssin avustuksella katsomalla edellisenä vuonna Bordeauxissa vaihdossa olleiden opiskelijoiden suorittamia kursseja. Toivottavasti samat kurssit siis järjestetään myös tänä vuonna... Hain myös huonetta opiskelija-asuntolasta, mutta jätin prosessin kesken, sillä minun olisi pitänyt lähettää toimistoon mitä ihmeellisempiä lippulappusia, esimerkiksi vanhempien verokortit. Päätin sen sijaan laittaa asunnonhakuilmoituksen ranskalaiselle appartager.com-sivustolle, ja sitä kautta löysin huoneen viiden ranskalaisen asuttamasta talosta läheltä yliopistoa. En ole täysin varma, millainen huone ja millaiset tyypit minua odottavat, mutta se selvinnee huomenna :) Onneksi sain yliopiston kautta oman bordeauxlaisen "kummin", joka lupasi tulla minua juna-asemalle vastaan. Menemme katsastamaan asunnon yhdessä hänen kanssaan.

Nyt minun täytyy viimeistellä matkalaukut, joten kirjoitan lisää, kun olen perillä Bordeauxissa. Hieman jännittää, miten kaikki tulee sujumaan, mutta tiedän, että kaikki kyllä järjestyy ajan kanssa.

À bientôt! :)